TumpeLo

Olen hyvä neuvomaan toisia heidän ongelmissaan. Etenkin jälkikäteen. Olen elementissäni kun toiset mokaavat ja pääsen ensimmäisenä huomauttamaan asiasta. Nyt olen hankkinut oman elämän! Ja tässä kerron, kuinka sen käytän.

torstaina, maaliskuuta 31, 2005

Tavikset telkkariin

Ehkä en ihan vielä ole tipahtanut sukupolvien väliseen kuiluun, mutta maaseudulla annetun koti-uskonto-isänmaa –kasvatuksen vuoksi roikun jo aivan siinä partaalla. Kun minulle vielä opetettiin vaatimattomuutta, omien kykyjen vähättelyä ja puhtoisten kulissien tärkeyttä, nykynuoriso pitää elämän päätavoitteena julkisuutta ja kuuluisuutta. Oli sitten kykyjä tai ei. Tai eipä rajata pelkästään nuorisoon. Kyllä varttuneempikin väki avaa ovensa koko kansan edessä sisustussuunnittelijoille, televisiokokeille, jopa elämän uusiksi laittavalle homoviisikolle.

Ei tuossa mitään pahaa ole. Yhä useammin istun sohvalla tirkistelyohjelmien aikaan ja jännitän joskus enemmän kuin itse kohde ruudun toisella puolella. Onhan se tervehenkisempää naureskella päin helvettiä laatoittavalle opettajarouvalle tai laulutaidottomalle pikku-Britneylle kuin kutsua joukko amerikkalaisia olohuoneeseeni ensin murhaamaan toisiaan ja sitten selvittämään rikosta reippaan väkivaltaisen kaavan mukaan. Sitä vain ihmettelen, kuinka ihmisillä pokka kestää. (Ja huomatkaa, että tätä pohtii elämäänsä netissä, anonyymisti tosin, tilittävä henkilö.)

Olisikohan oman naaman saaminen televisioon palkitsevaa? Nousisiko sitä sfääreihin jos joku tunnistaisi kadulla, pyytäisi nimmaria, olisiko mukava kulkea sipisevien ihmisjoukkojen ohi ja päästä Seiskan "lukijat käräyttävät" palstalle. Vai olisiko se vapauttavaa? Kun huomaisi, ettei puoli tuntia prime timeä omaa elämää muuttanutkaan. Että muuttumisleikin jälkeen voi palata takaisin venyneisiin verkkareihin, siirtää sohvan vanhalle paikalle ikkunan eteen ja että viisisataatuhatta ihmistä unohtaa varsin nopeasti sen, ettet muistanut Espanjan pääkaupunkia.

Hatunnosto julkisuudenkipeille taviksille. Tällä viikolla meitä tirkistelijöitä hemmotellaan kahdella uudella ohjelmalla. Suomen Fab Five tuo ihanat, kikattavat homomiehet käännyttämään edes muutaman heteroveljensä tälle vuosituhannelle. Ja sunnuntaina rakennetaan taas. Toivottavasti Nelonen ei tällä kertaa pilaa ohjelmaansa toistoilla, jankutuksella ja väkisin väännetyillä ihmissuhdesotkuilla. Vasara vain heilumaan siellä Talossa.
Paras merkintä